Tervetuloa treenaamaan Fysiokipinän kuntosalille. Meillä on lähes 30 erilaista treenipistettä. Treenejä voit tehdä mm. aerobisilla laitteilla, painopakkalaitteilla, Smith-laitteella. Lisäksi on käsipainoja, kahvakuulia ja pumppi-tankoja sekä tasapainovälineitä.
Uusimpina laitepäivityksinä Technogymin porraskone sekä selkä- ja vatsapenkit, Technogymin lähentäjä- ja loitontajalaitteet lantion alueen lihasaktivaation ja -hallinnan parantamiseen.
Osta vuosijäsenyys 12 kk jaksolle, ja saat koko vuoden alennetulla 29€ / kk
Tarjous koskee uusia jäsenyyksiä – tarjousta ei voi yhdistää muihin mahdollisiin alennuksiin, eikä sitä voi muuttaa rahaksi. Lisätiedot ja kyselyt: ota yhteyttä henkilökuntaamme.
Henkilökohtaisella avainkortilla pääset kulkemaan salilla. Meillä on iso piha ja parkkeeraaminen siten helppoa ja ilmaista.
Painopakkalaitteet ovat laadukkaat ja turvalliset, sekä helppokäyttöiset. Meillä pystyt treenaamaan monipuolisesti koko kehoa. Ohjaamme tarvittaessa laitteiden käyttöön, näin aloittamisen kynnys on matala ja aloittelijatkin pääsevät turvallisesti matkaan. Teemme myös erikseen henkilökohtaisia ohjelmia. Kysy niistä lisää asiakaspalvelusta.
Perinteisiä myyttejä on, että olisi pakko treenata todella kovaa.
Ajatellaan, että harjoittelun pitäisi olla kärsimystä. Sen ei tarvitse, ja se aiheuttaa enemmän kuormitusta suhteessa hyötyyn, mitä siitä saadaan.
Useat tutkimukset osoittavat, että lihakset kasvavat ja voima kehittyy samankaltaisesti riippumatta siitä, treenaako sarjat täydelliseen uupumukseen (failure) asti vai jättääkö varastoon esimerkiksi 1-4 toistoa.
Myyttiin liittyy myös ajatus siitä, että lihasten tulisi kipeytyä tehokkaan treenin myötä.
Se on todistettu vääräksi, sitä ei tarvitse tapahtua. Se ei liity millään tavalla lihaskasvuun tai voiman vasteeseen, mikä salilla tapahtuu.
Treenaajan tulisi syödä valtavia annoksia lihaskasvua saavuttaakseen – vai tulisiko sittenkään?
Lopputulema on yleensä se, että kerrytetään paljon rasvakudosta elimistöön. Se on jotenkin nuorilla ehkä yleinen, että nyt mennään tällaiselle tosi isolle bulkille, mitä ei tarvitse tai ehkä kannata tehdä.
Etenkin proteiinin saantiin liittyy paljon uskomuksia. Ihminen tarvitsee päivässä tyypillisesti 1,6-2 grammaa proteiinia per painokilo. Tämä on suhteellisen helposti saavutettavissa ilman ravintolisiä.
Etenkin nuorilla se menee yli ja siitä tulee vähän sellainen, että nyt on pakko syödä proteiinia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaiset saavat runsaasti proteiinia ja puutetta esiintyy vain vanhuksilla ja pitkääaikaissairailla.
Yksi yleinen virheajatus liittyy siihen, miltä treenaajan tulisi näyttää tai millaiseen voimantuottoon pitäisi pystyä. Konkreettisesti tämä voi näkyä esimerkiksi oletuksena, että tietynlaisen yksilön tulisi pystyä nostamaan tietty kilomäärä jossakin liikkeessä, kuten maastavedossa.
Kilomääräisessä tarkastelussa tai ulkomuodon vertailussa ei ole mitään järkeä. Yksilöllisiä muuttujia on liikaa ihan solutasolla ja esimerkiksi siinä, millainen on lihasten kiinnityskohta jänteisiin.
Voisi olla vapaa paineista, että pitää nostaa joku tietty määrä tai pitää näyttää joltain tietyltä.
Myyteistä sitkeimpiä on ajatus siitä, että aerobinen liikunta olisi terveellisempää tai parempaa painonpudotukseen ja että lihaskuntotreeniä tehtäisiin lähinnä ulkonäön takia.
Tämä on täysin väärin, siihen ei kannata uskoa. Salitreeni on täysin verrattavissa aerobisen harjoittelun terveyshyötyihin ja joiltain osin jopa parempi.
Aerobista harjoittelua on aikanaan tutkittu enemmän kuin salitreeniä, jonka vuoksi väärät uskomukset ovat jääneet valloilleen.
Nyt salitreenistä on tullut samanlaista terveyshyötytutkimusta. Siksi ehkä lääkärit ovat suositelleet aikaisemmin kestävyysharjoitelua.
Parasta toki olisi, jos pystyisi tehdä kumpaakin. Mutta jos nyt haluaa valita näiden välillä, ei ole mitenkään väärin tehdä vain salitreeniä. Se on todennäköisesti ihan yhtä terveellistä.
Ei ole mitään liikkeitä, joita pitäisi tehdä. Tyypillisesti tällaisina pidetään esimerkiksi maastavetoa, kyykkyä ja penkkiä.
Se ei perustu mihinkään. On vaan lihaksille mekaanista kuormitusta jonkun tietyn liikeradan kautta. Se liike voi olla ihan mikä vaan. Ihmiset saattavat käyttää vuosia vaikkapa takakyykyn hiomiseen, vaikka se ei sovi heille.
On ihan huomattavia anatomisia eroja vaikkapa just luiden pituudesta, lihasten kiinnityskohdasta ja niin pois päin. Jotkut liikkeet sopii toisille paremmin ja ei ole mitään liikkeitä, mitä olisi pakko tehdä.
Usealle salille alle 15-vuotiaat eivät ole tervetulleita. Tätä nuorempien tai esimerkiksi kasvuiässä olevien treenaamiseen ei kuitenkaan ole estettä.
Se ei liity pituuskasvuun oikeastaan yhtään. Se on myytti, mikä on tullut joskus aikoinaan, ja jäänyt elämään. Nyt vanhemmat varovat asiaa tosi paljon. Lihaskuntotreenistä voi päinvastoin olla hyötyä esimerkiksi luuntiheyden kehityksessä ja se saattaa tukea muuta urheilua. Nuorena voi myös käyttää hyvin aikaa tekniikoiden opetteluun.
Harjoitusvaste ei ole niin kova ennen murrosikää, koska hormonaalinen profiili on erilainen silloin.
Lisää voit kuunnella tämän YLEn julkaiseman jutun lisäksi liikuntatieteiden maisteri ja psykologi Julius Granlund Treeniöverit-podcastissa.
